Olen pahoillani, elämäni ei ole mennyt kuten suunnittelin. 

Välillä se lyö kasvojani vasten niin konkreettisesti. Minulla on tosi paljon erilaisia ja monipuolisia tietoja ja taitoja, mutta mitään en saa niillä tehtyä. Olen näppärä vaikka ja missä, mutta mikä mun ammatti ihan oikeasti on ja miksei opinnot onnistu?  

Puolivitsillä sanoin ääneen eilen, että mun kai pitäisi oikeasti olla joku opettaja tai ohjaaja, koska mulla on ideoita ja neuvoja jotka hyödyttää toisia, vaikka itse en niistä oikein miksikään tulekaan pitkällä tähtäimellä.

Eräs ihminen elämässäni jo NIIN monta kertaa ottanut jotain mikä on ollut "minun", antanut minun auttaa siinä sillä mitä itse tiedän, ja sitten lähtenyt maata kiertävälle radalle minuun verrattuna siinä, mitä sillä saavuttaa. Siltikin, vaikka edelleenkin olen ehkä tiennyt asiasta enemmän kuin hän. Hienoa katsoa ihmistä jonka itse potkaisi alkuun, mutta herää kysymys, miksi itse olen tiennyt asiasta kaikenlaista jo vuosia menestymättä yhtään, ja toinen tarvitsee murto-osan ajastani ja tiedoistani pystyäkseen menestymään.

Jos olisin opettaja, saisin tästä edes rahaa. Nyt vain opetan toisia lentämään ilman että lennän itse metriäkään. Jään tänne möllöttämään ja keräämään lisää nippelitietoa, pureskelemaan niitä hyviksi neuvoiksi, ehkä joskus kuulemaan että minä autoin alkuun.

Olen pahoillani. Minä olin niin lupaava. Nyt olen vain niitä sellaisia deitti-ilmoitusten moniosaajia, joilla ei oikeasti ole yhtään todellista vahvuutta.